Huomentaina Oy

Pop-Up-Possibilities

Huomentaina Oy

Visionamme on saada nuorten omat, sekä heille suunnatut, mahdollisuudet esille. Tätä varten kuuntelimme eri  osapuolia ja toteutimme Pop-Up-Possibilities infopisteen/bannerin sekä siihen liittyvän toiminta-alustan. 

P-U-P palvelu on suunnattu ennen kaikkea nuorille, heidän kanssaan toimiville ja nuorille töitä, palveluita, opiskelua, harrastuksia tai vapaaehtoisia tehtäviä tarjoaville tahoille. Siihen on ladattu sisään ideologia, jonka päämääränä on muuttaa aikuisten maailma nuoria huomioivammaksi.

Puhkumme ja puhallamme nuortemme arkisten asioiden edistämiseksi. Etsimme tähän työhön kumppaneita. Ihmisiä, jotka voivat työskennellä kanssamme. Yrityksiä joiden kanssa voimme tehdä syvempää yhteistyötä. Julkisia toimijoita joiden kanssa voi loikata harppauksia eteenpäin nuorten asioiden edistämiseksi. Mikäli aihe tuntuu hyvälle, ota yhteyttä!

 

Huomentaina OyHuomentaina Oy
2444211-0
Timo Liimatainen
040 5532380
timo.liimatainen@huomentaina.fi
Kestiläntie 9, 85980 Köyhänperä, Reisjärvi
   

 

Huomentaina Oy on 24.11.2011 perustettu yritys. Yrityksen omistaja, sekä hallituksen puheenjohtaja on Timo Liimatainen.

Yrityksemme nimi tulee tyttäremme vuosia sitten tekemästä sanainnovaatiosta: 3,5 vuotiaan lapsen toistuva kysymys oli "Milloin muskari on?" Vastasimme usein tiistaina tai huomenna.Pienen tytön mielessä vastaukset yhdistyivät ja näin syntyi termi huomentaina, kahdeksas viikonpäivä. Tarinan opetus lienee: Aina ei tarvitse keksiä täysin uutta. Joskus vastaava tulos saavutetaan yhdistämällä tuttuja asioita uudella tavalla.

Sama tyttö opetti myös kuuntelemaan lapsia tarkemmin. Perheellämme ei ole millään muotoa musikaalista historiaa. Ehkä tämän johdosta tyttären ensimmäinen ehdotus viulun soittamisesta ei saanut kannatusta. Ei  myöskään toinen, puolen vuoden päästä toistunut, pyyntö. Kolmannella lapsen ääni oli jo vaativa. Hän sai lopulta viulun 7 vuotiaana, harjoittelee tunnollisesti ja esiintyy tarvittaessa. Ilman tytön sinnikkyyttä olisin ohjannut hänet ennemmin ladulle tai pallopelien pariin. Toimimmeko siis omien vai lapsien ajatuksien pohjalta? Kuuntelisimmeko sittenkin lapsiamme ja nuoriamme enemmän?